roottoripurje

Maailman ensimmäinen jälkiasennettu roottoripurje

Kuvat: ©

 

Suomalainen, Helsingissä toimiva Norsepower Oy on kehittänyt 18m korkean roottoripurjeen, joka asennettiin 28.11.2014 m/s Estradeniin Turun satamassa.

Bore varustamon m/s Estraden on ensimmäinen liikenteessä oleva rahtialus johon roottoripurje on jälkeenpäin asennettu.  Ympäristömääräykset kiristyvät ja polttoaineiden hinnat kallistuvat, siksi tuulesta saatava työntövoima on mahdollisuus jota kannattaa hyödyntää.

Sylinterimäinen purje pyörii jopa 200 kierrosta minuutissa. Kun tuuli osuu pyörivään mastoon sivulta, vähenee ilmanpaine maston edessä ja lisääntyy sen takana. Suurin työntövoima saadaankin silloin, kun tuulen suunta laivan keulasta on 90-120 astetta. Tämä tuottaa eteenpäin vievän työntövoiman mikä säästää laivan polttoainekuluja.

Roottoripurjeen kehittämä työntövoima alkaa tukea propulsiota ja pienentää polttoaineenkulutusta sekä pakokaasupäästöjä kun sivutuulen nopeus ylittää noin 4 m/s.  Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s Norsepowerin pienin, 18 metriä korkea ja halkaisijaltaan 3 metrinen, roottoripurje kehittää noin 400 kW:n potkuritehoa vastaavan työntövoiman. Vastaavasti suurin, 30/5  purje antaa 10m/s-tuulella 1000 KW:n tehon.

Polttoaineen kulutus pääkoneissa vähenee n.10%. Tehtyjen kokeiden perusteella Norsepower ennustaa säästöjen olevan isommilla laitteilla jopa 20%. Ihanteellinen määrä roottoripurjeita aluksessa jälkiasennettuna on kolme tai neljä, jolloin polttoaineen säästö voi olla jopa 30%. Parhaiten ne sopivat tankkereihin, bulkkirahtialuksiin ja roro-aluksiin. Puhdas vastatuuli tekee roottorista hyödyttömän ja kasvattaa vastusta. Silloin se kytketään automaattisesti pois käytöstä.

Estradenin prototyypissä automaatio mittaa tuuliolosuhteita sekä laivan liiketilaa, ja säätää roottorin pyörimisnopeutta ja -suuntaa dynaamisesti niiden mukaan. Maksimityöntöä ei ole tarkoitus tuottaa tilanteissa, joissa sähkömoottorin kulutus on suurempi kuin roottorista saatava hyöty.

Roottoripurjetta pyöritetään sähköllä. Sähkön osuus  eteenpäin vievästä voimasta on kuitenkin vain muutaman prosentin luokkaa. Laitteen toiminta perustuu Magnus-ilmiöön. Se on nimetty 1800-luvulla eläneen fyysikko Heinrich Gustav Magnusin mukaan.

m/s Estraden siirtyy vuoden vaihteessa 2014-2015 P&O (Peninsular and Oriental Steam Navigation Company) varustamon vuokraamana uudelle reitille Pohjanmerelle, jossa tuuliolojen pitäisi olla erityisen suotuisat. Sivutuuli on suotuisen tuulen suunta tälle tekniikalle.

Toinen roottori Estradeniin asennettiin marraskuussa 23.11.2015. Roottoreiden käyttö on pienentänyt polttoaineen kulutusta 6,1% .  20%:n säästöön on vielä hiukan matkaa, ja vaatii tarpeeksi isot roottorit ja hyvät tuuliolosuhteet.

Vuoden 2018 alussa Norsepower aloitti yhteistyön Maerskin ja Shellin kanssa, ja päätti asentaa kaksi 30 metriä korkeaa, halkaisijaltaan viisimetristä roottoripurjetta  Maersk varustamon 109647 DWT:n tankkerille. Polttoainesäästön odotetaan olevan 10% luokkaa.

Roottoripurjeet asennettiin elokuussa 2018 m/t Maersk Pelican tankkerille. Vuoden käytön jälkeen roottoripurjeet ovat todistetusti alentaneet aluksen polttoaineenkulutusta keskimäärin 8.2%, mikä vastaa noin 1 400 tonnin hiilidioksidipäästövähennystä. Riippumattomat asiantuntijat Lloyd’s Register Ship Performance Group -yksiköstä ovat analysoineet ja validoineet kohdealuksen performanssidatan projektin aikana varmistaakseen analyysitulosten luotettavuuden.

Viking Linen m/s Gracelle asennetaan myöskin keväällä 2018 roottoripurje jonka korkeus on 24m. Maailman ensimmäinen roottoripurjeella tuulen voimaa hyödyntävä matkustaja-alus aloittaa roottoripurjeen avustamana 12.4.2018.

Viking Line on tehnyt 23.11.2016 esisopimuksen  kiinalaisen Xia­men Ship­buil­ding In­dustry- telakan kanssa Turun linjalle rakennettavasta uudesta laivasta, johon asennetaan kaksi roottoria. Alus on tarkoitus toimittaa keväällä 2020. Investointi 190 000 000 eur.

Clean tech -yhtiö Norsepowerin kehittämä Rotor Sail Solution on saanut maailman ensimmäisen roottoripurjeen tyyppihyväksynnän kauppalaivan apukoneeksi. Sertifikaatin myönsi luokituslaitos DNV GL helmikuussa 2019 tuotetankkeri Maersk Pelicanille tehtyjen asennusten tarkastusten yhteydessä.(Meriteollisuus)

Huhtikuussa 2021 Viking Gracen kannelta poistettiin roottoripurje vuosihuollon yhteydessä. Alunperin Viking Line arvioi tuuliroottorin tuovan 300 tonnin säästöt vuodessa Lng:n kulutuksessa ja vähentävänsä hiilidioksidipäästöjä 900 tonnia vuodessa.

Katso video

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *