Kauppalaivasto

Suomen kauppalaivasto ja merihenkilöstö

Varsinaisen kauppalaivaston muodostavat alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä, lukuun ottamatta proomuja ja muita kuljetuskoneettomia aluksia.suomen lippu

Varsinainen kauppalaivasto on jaettu neljään pääryhmään: matkustaja-alukset, joihin kuuluvat matkustaja-alukset sekä ro-ro-matkustajaalukset; kuivalastialukset, joihin luetaan ro-ro lastialukset, irtolastialukset, konttialukset ja muut kuivalastialukset; säiliöalukset, joita ovat öljy-, kaasu- ja kemikaalisäiliöalukset; muut alukset, joihin luetaan mm. hinaajat, jäänmurtajat, työntöproomut, kalastusalukset sekä hallinnolliset alukset.

Vuonna 2016 suomen varsinaiseen kauppalaivastoon ( pituus yli 15m) kuului 702 alusta, joista 623 on rekisteröity liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa ja 79 Ahvenanmaan valtionvirastossa.
Näistä 702 aluksesta 56% kuuluu jääluokkaan 1A super ja 34% luokkaan 1A.

Vuoden 2014 lopussa varsinaiseen kauppalaivastoon kuului 697 alusta. Alusten lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta neljällä.

 

Kauppalaivaston aikasarja 1970-2015_lkm

Jos ro-ro-alus voi kuljettaa lastin lisäksi vähintään 12 matkustajaa se on
luokiteltu ro-ro-matkustaja-alukseksi.

Vuonna 1975 varsinaiseen kauppalaivastoon kuului 450 alusta ja vuonna 2000 612 alusta. Vuonna 1975 matkustaja-aluksia oli 116 kpl ja säiliöaluksia 61 kpl.

Tonniston määrä väheni vuosien 1983-1987 aikana bruttovetoisuudella mitattuna 64%, ollen matalimmillaan vuonna 1987. Vuodesta 1989 kauppalaivasto on jälleen alkanut kasvaa

Vuonna 2013 alusten keskimääräinen ikä oli 14,5 vuotta, tosin matkustaja-alusten keski-ikä oli 46 vuotta. Vuonna 2014 kaikkien alusten keski-ikä oli 15 vuotta.

Vuonna 2016 kaikkien alusten keski-ikä 16,8v.

Matkustaja-alukset olivat vanhimpia ja säiliöalukset uusimpia.

Pienaluksilla tarkoitetaan alle 15 metrin, mutta vähintään 10 metrin pituisia aluksia, jotka on merkitty vapaaehtoisesti alusrekisteriin. Vuoden 2016 lopussa pienaluksia oli kaikkiaan 305, joiden bruttovetoisuus oli yhteensä 4 920 ja nettovetoisuus 2 134. Pienaluksista matkustaja-aluksia oli 47 %, kalastusaluksia 20 %, hinaajia 13 %, kuivalastialuksia 3% ja muita aluksia 18 %

Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaan valtion varoista voidaan myöntää tukea suomalaisille, kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille miehistökustannusten kilpailukyvyn parantamiseksi. Kauppa-alusluetteloon merkitään hakemuksesta sellainen Suomen alusrekisterissä oleva matkustaja-alus, lastialus, hinaaja tai työntäjä, joka on tarkoitettu tukivuotena toimimaan pääasiassa ulkomaan liikenteessä. Liikennevirasto valvoo kauppa-alusluetteloon merkitsemisen edellytysten noudattamista.

Vuoden 2016 lopussa kauppa-alusluettelossa oli 107 alusta.

Vuonna 2015 yksittäisenä tukena yli 500 000 € saaneet alukset (suluissa varustamo):

  • Mastera  (SSC Maslaiva Oy)
  • Tempera  (Neste Shipping Oy)
  • Finnsailor  (Finnlines Oyj)
  • Finlandia (Rederi Ab Eckerö)
  • Baltic Princess, Silja Serenade  (Tallink Silja Oy)
  • Amorella, Gabriella, Mariella, Rosella, Viking Grace  (Viking Line Abp).

Vuonna 2016 yksittäisenä tukena yli 500 000€ saaneet alukset (suluissa varustamo)

  • Finlandia (Rederi Ab Eckerö)
  • Baltic Princess, Silja Serenade ( Tallink Silja)
  • Amorella, Gabriella, Mariella, Rosella, Viking Grace (Viking Line Abp).

Suomen suurimpia varustamoja satunnaisessa järjestyksessä:

  • Finnlines ( Grimaldi Group)
  • Viking Line
  • Tallink-Silja
  • ESL- Shipping
  • Containerships
  • Lundqvist Rederierna
  • Bore
  • Godby Shipping
  • Alfons Håkans
  • Neste -> luopunut varustamotoiminnasta

Kreikan kauppalaivasto on maailman suurin, ja maa on eurooppalaisittain tärkeä solmukohta kauppatavaroiden kuljetukseen. Kreikkalaisomistuksessa on reilut 16 prosenttia koko maailman kauppalaivojen kapasiteetista, selviää brittiläisen laivajätin Clarksonsin viime vuonna teettämästä tutkimuksesta. Enemmän kauppalaivoja on ainoastaan Japanilla ja Kiinalla, mutta ne ovat keskimääräiseltä kooltaan pienempiä. ( Taloussanomat 23.6.2015)

Merimiehiä koskevat tiedot on saatu Liikenteen turvallisuusviraston Trafin pitämästä merimiesrekisteristä.merimies

Tilasto sisältää suomalaisilla aluksilla palvelleiden suomalaisten merimiesten
ohella myös suomalaisilla aluksilla palvelleet ulkomaiset merimiehet sekä lisäksi ulkomaisilla aluksilla palvelleita suomalaisia merimiehiä, sikäli kun heistä on saatu tietoja.

Vuoden 2000 lopussa merimiesten lukumäärä yhteensä kotimaan ja ulkomaan liikenteessä oli 3537 henkilöä, joista naisia oli 1012 henkilöä. Seuraavana vuonna eli 2001 merimiesten lukumäärä kasvoi noin sadalla hengellä, ja siitä eteenpäin ollut laskusuunnassa.

Vuoden 2015 viimeisenä päivänä, sekä ulkomaan että kotimaan liikenteessä yhteensä merimiehiä  oli 2805, joista naisia 756 henkilöä.

Vuonna 2014 ulkomaalaisten merimiesten osuus tehdyistä henkilötyövuosista oli n 13%, kun se vuonna 2000 oli n 2% ja vuonna 2007  3%.

EU:n ulkopuolisten merimiesten käyttö pienentää palkkakustannuksia 20-30%. Pääosa EU:n ulkopuolisista merimiehistä tulee Filippiineiltä, Ukrainasta ja Venäjältä.

Perämiesten työehtoja heikennetään (HS)
Perämiesten työehtoja heikennetään (HS)

Henkilötyövuosista puhuttaessa kansipäällystön henkilötyövuodet vuonna 2014 ulkomaanliikenteessä oli 950 joista naisten 42.  Kansimiehistön henkilötyövuodet vastaavasti  yhteensä 939 henkilöä, joista naisten 49.

Konepuolella vastaavasti päällystön 657 henkilötyövuotta, joista 3 oli naisten . Konemiehistön 509 henkilötyövuodesta 13 oli naisia.

Alusten päälliköiden lukumäärä ulkomaanliikenteessä vuoden 2015 lopussa oli 91, ja konepäälliköitä oli 91 kpl. Kone- ja kansipäällystön henkilöiden lukumäärä sadan tienoilla. Linjaluotseja 10 kappaletta. Pursimies 13 ja pursimies yt 26 kpl. Matruusi 49 ja matruusi yt 102 kpl.

Kansihenkilöstö, mukaanlukien päällystö yhteensä vuoden 2015 lopussa ulkomaanliikenteessä 692 ja konehenkilöstö, mukaanlukien päällystö 457. Taloushenkilöluntaa ulkomaanliikenteessä 1374.

Ulkomaille rekisteröityjä suomalaisvarustamojen aluksia:

Varustamot voivat siirtää laivojaan toisten maiden rekistereihin, ja työntekijöitä muiden maiden työehtojen piiriin. Ulosliputuksessa uusi lippu merkitsee sitä, että aluksessa noudatetaan uuden lippuvaltion lainsäädäntöä ja työehtoja.

Kun tarkastellaan valtioita joihin suomalaisvarustamot ovat rekisteröineet laivoja, niin lukumäärän perusteella vuonna 2013 eniten on rekisteröity Hollantiin 12 kpl (32%), toisena Ruotsi 9 kpl (24%) ja Britannia 4 kpl (10%)

Eu:n ulkopuolisista valtioista suurin rekisteröintivaltio lukumäärän perusteella on Bahama 7 kpl (18%).  Bruttovetoisuuden perusteella ykköspaikkaa pitää Ruotsi.

Kaikkiaan lukumäärän perusteella vuonna 2013 ulkomaille oli rekisteröity 38 alusta.

Alustyypeittäin lukumääräisesti :

  • säiliöaluksia                10 kpl  ( 26%)
  • ro-ro lastialukset        10 kpl  (26%)
  • matk/ro-ro matk  .      5 kpl
  • irtolastialus                 1 kpl
  • muu kuivalastialus      8 kpl
  • muu                              4kpl

Koko suomalaisesta kauppalaivastosta, jolla tässä tarkoitetaan sekä Suomessa rekisteröityjä että ulkomailla rekisteröityjä suomalaisten varustamoiden kokonaan tai osittain hallinnoimia aluksia, ulkomailla rekisteröityjen alusten osuus lukumäärästä oli vuonna 2013 11 prosenttia.

Vuoden 2013 lokakuun lopun tilanteen mukaan suomalaisten varustamoiden käytössä oli yhteensä 61 ulkomailta pääasiassa pitkäaikaisella sopimuksella aikarahdattua alusta.

Ulkomailta aikarahdatut alukset 2004-2013

Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto TRAFI (alusrekisteri)

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *