Kauppalaivasto

Suomen kauppalaivasto ja merihenkilöstö

Varsinaisen kauppalaivaston muodostavat alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä, lukuun ottamatta proomuja ja muita kuljetuskoneettomia aluksia.suomen lippu

Varsinainen kauppalaivasto on jaettu neljään pääryhmään: matkustaja-alukset, joihin kuuluvat matkustaja-alukset sekä ro-ro-matkustajaalukset; kuivalastialukset, joihin luetaan ro-ro lastialukset, irtolastialukset, konttialukset ja muut kuivalastialukset; säiliöalukset, joita ovat öljy-, kaasu- ja kemikaalisäiliöalukset; muut alukset, joihin luetaan mm. hinaajat, jäänmurtajat, työntöproomut, kalastusalukset sekä hallinnolliset alukset.

Vuonna 2015 suomen varsinaiseen kauppalaivastoon ( pituus yli 15m) kuului 702 alusta, joista 623 on rekisteröity liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa ja 79 Ahvenanmaan valtionvirastossa.
Näistä 702 aluksesta 56% kuuluu jääluokkaan 1A super ja 32% luokkaan 1A.

Vuoden 2014 lopussa varsinaiseen kauppalaivastoon kuului 697 alusta. Alusten lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta neljällä.

Alustyypeittäin                    2013:                2014 :         2015:             1980:

  • Matkustaja-alukset    256kpl                259               261                 143
  • Ro-ro lastialukset       44kpl                    42                    46
  • Irtolastialukset               5kpl                    4                           5
  • Muut kuivalastial       76kpl                    73                      72                 213
  • Säiliöalukset                  12kpl                   12                       10                   39
  • Muut alukset              300kpl                   307                  308                   9

Kauppalaivaston aikasarja 1970-2015_lkm

Jos ro-ro-alus voi kuljettaa lastin lisäksi vähintään 12 matkustajaa, se on
luokiteltu ro-ro-matkustaja-alukseksi.
Vuonna 1975 varsinaiseen kauppalaivastoon kuului 450 alusta ja vuonna 2000 612 alusta. Vuonna 1975 matkustaja-aluksia oli 116 kpl ja säiliöaluksia 61 kpl.

Tonniston määrä väheni vuosien 1983-1987 aikana bruttovetoisuudella mitattuna 64%, ollen matalimmillaan vuonna 1987. Vuodesta 1989 kauppalaivasto on jälleen alkanut kasvaa

Vuonna 2013 alusten keskimääräinen ikä oli 14,5 vuotta, tosin matkustaja-alusten keski-ikä oli 46 vuotta. Vuonna 2014 kaikkien alusten keski-ikä oli 15 vuotta.

Vuonna 2015 kaikkien alusten keski-ikä 15,8v.

Matkustaja-alukset olivat vanhimpia ja säiliöalukset uusimpia.

Pienaluksilla tarkoitetaan alle 15 metrin, mutta vähintään 10 metrin pituisia aluksia, jotka on merkitty vapaaehtoisesti alusrekisteriin. Vuoden 2015 lopussa pienaluksia oli kaikkiaan 303, joiden bruttovetoisuus oli yhteensä 4 817 ja nettovetoisuus 2 116. Pienaluksista matkustaja-aluksia oli 49 %, kalastusaluksia 21 %, hinaajia 12 %, kuivalastialuksia 2% ja muita aluksia 16 %

Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaan valtion varoista voidaan myöntää tukea suomalaisille, kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille miehistökustannusten kilpailukyvyn parantamiseksi. Kauppa-alusluetteloon merkitään hakemuksesta sellainen Suomen alusrekisterissä oleva matkustaja-alus, lastialus, hinaaja tai työntäjä, joka on tarkoitettu tukivuotena toimimaan pääasiassa ulkomaan liikenteessä. Liikennevirasto valvoo kauppa-alusluetteloon merkitsemisen edellytysten noudattamista.

Vuoden 2015 lopussa kauppa-alusluettelossa oli 105 alusta.

Vuonna 2015 yksittäisenä tukena yli 500 000 € saaneet alukset (suluissa varustamo):

  • Mastera  (SSC Maslaiva Oy)
  • Tempera  (Neste Shipping Oy)
  • Finnsailor  (Finnlines Oyj)
  • Finlandia (Rederi Ab Eckerö)
  • Baltic Princess, Silja Serenade  (Tallink Silja Oy)
  • Amorella, Gabriella, Mariella, Rosella, Viking Grace  (Viking Line Abp).

Suomen suurimpia varustamoja satunnaisessa järjestyksessä:

  • Finnlines ( Grimaldi Group)
  • Viking Line
  • Tallink-Silja
  • ESL- Shipping
  • Containerships
  • Lundqvist Rederierna
  • Bore
  • Godby Shipping
  • Alfons Håkans
  • Neste -> luopunut varustamotoiminnasta

Kreikan kauppalaivasto on maailman suurin, ja maa on eurooppalaisittain tärkeä solmukohta kauppatavaroiden kuljetukseen. Kreikkalaisomistuksessa on reilut 16 prosenttia koko maailman kauppalaivojen kapasiteetista, selviää brittiläisen laivajätin Clarksonsin viime vuonna teettämästä tutkimuksesta. Enemmän kauppalaivoja on ainoastaan Japanilla ja Kiinalla, mutta ne ovat keskimääräiseltä kooltaan pienempiä. ( Taloussanomat 23.6.2015)

Merimiehiä koskevat tiedot on saatu Liikenteen turvallisuusviraston Trafin pitämästä merimiesrekisteristä.merimies

Tilasto sisältää suomalaisilla aluksilla palvelleiden suomalaisten merimiesten
ohella myös suomalaisilla aluksilla palvelleet ulkomaiset merimiehet sekä lisäksi ulkomaisilla aluksilla palvelleita suomalaisia merimiehiä, sikäli kun heistä on saatu tietoja.

Vuoden 2000 lopussa merimiesten lukumäärä yhteensä kotimaan ja ulkomaan liikenteessä oli 3537 henkilöä, joista naisia oli 1012 henkilöä. Seuraavana vuonna eli 2001 merimiesten lukumäärä kasvoi noin sadalla hengellä, ja siitä eteenpäin ollut laskusuunnassa.

Vuoden 2015 viimeisenä päivänä, sekä ulkomaan että kotimaan liikenteessä yhteensä merimiehiä  oli 2805, joista naisia 756 henkilöä.

Vuonna 2014 ulkomaalaisten merimiesten osuus tehdyistä henkilötyövuosista oli n 13%, kun se vuonna 2000 oli n 2% ja vuonna 2007  3%.

Perämiesten työehtoja heikennetään (HS)
Perämiesten työehtoja heikennetään (HS)

Henkilötyövuosista puhuttaessa kansipäällystön henkilötyövuodet vuonna 2014 ulkomaanliikenteessä oli 950 joista naisten 42.  Kansimiehistön henkilötyövuodet vastaavasti  yhteensä 939 henkilöä, joista naisten 49.

Konepuolella vastaavasti päällystön 657 henkilötyövuotta, joista 3 oli naisten . Konemiehistön 509 henkilötyövuodesta 13 oli naisia.

Alusten päälliköiden lukumäärä ulkomaanliikenteessä vuoden 2015 lopussa oli 91, ja konepäälliköitä oli 91 kpl. Kone- ja kansipäällystön henkilöiden lukumäärä sadan tienoilla. Linjaluotseja 10 kappaletta. Pursimies 13 ja pursimies yt 26 kpl. Matruusi 49 ja matruusi yt 102 kpl.

Kansihenkilöstö, mukaanlukien päällystö yhteensä vuoden 2015 lopussa ulkomaanliikenteessä 692 ja konehenkilöstö, mukaanlukien päällystö 457. Taloushenkilöluntaa ulkomaanliikenteessä 1374.

Ulkomaille rekisteröityjä suomalaisvarustamojen aluksia:

Kun tarkastellaan valtioita joihin suomalaisvarustamot ovat rekisteröineet laivoja, niin lukumäärän perusteella vuonna 2013 eniten on rekisteröity Hollantiin 12 kpl (32%), toisena Ruotsi 9 kpl (24%) ja Britannia 4 kpl (10%)

Eu:n ulkopuolisista valtioista suurin rekisteröintivaltio lukumäärän perusteella on Bahama 7 kpl (18%).  Bruttovetoisuuden perusteella ykköspaikkaa pitää Ruotsi.

Kaikkiaan lukumäärän perusteella vuonna 2013 ulkomaille oli rekisteröity 38 alusta.

Alustyypeittäin lukumääräisesti :

  • säiliöaluksia                10 kpl  ( 26%)
  • ro-ro lastialukset     10 kpl  (26%)
  • matk/ro-ro matk  .   5 kpl
  • irtolastialus                 1 kpl
  • muu kuivalastialus  8 kpl
  • muu                                  4kpl

Koko suomalaisesta kauppalaivastosta, jolla tässä tarkoitetaan sekä Suomessa rekisteröityjä että ulkomailla rekisteröityjä suomalaisten varustamoiden kokonaan tai osittain hallinnoimia aluksia, ulkomailla rekisteröityjen alusten osuus lukumäärästä oli vuonna 2013 11 prosenttia.

Vuoden 2013 lokakuun lopun tilanteen mukaan suomalaisten varustamoiden käytössä oli yhteensä 61 ulkomailta pääasiassa pitkäaikaisella sopimuksella aikarahdattua alusta.

Ulkomailta aikarahdatut alukset 2004-2013

Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto TRAFI (alusrekisteri)

 

Jätä kommentti

Tuliko jotakin mieleen..ota yhteyttä