Laivapalot

Ro-ro matkustaja-aluksille sattuneita laivapaloja vuosien varrelta, vuodesta 1990  vuoteen 2008

 

©Kuvat: laivakuvat.com

Historiassa on monia tuhoisia laivapaloja. Jotkut  laivapalot ovat saaneet alkunsa aluksen autokannelta ro-ro (ropax- matkustaja) aluksissa. Tulipalo onkin vuototapausten lisäksi toinen merkittävä turvallisuusuhka autokannella.

Tilastotietojen perusteella matkustajalaivan hytissä syttyy tulipalo noin kerran viidessä vuodessa (syttymistaajuus/laivavuosi). Hyttipalon leviämisen riskiin vaikuttavat eniten alkupalon voimakkuus, sen kasvunopeus ja hytin ovi. Tiiviisti suljettu hytin ovi estää tehokkaasti vakavien vahinkojen syntymistä.
2007 tapahtui 715 meriliikenneonnettomuutta EU:n jäsenmaiden vesillä. Näistä 12 % (91 kpl) oli palo- tai räjähdysonnettomuuksia. 2007 EU:n aluevesillä tapahtuneista palo-onnettomuuksista 19 % (17 kpl) tapahtui matkustaja-aluksille. Näistä 82 % (14 kpl) matkustaja-autolautoille.

Useiden palokokeiden mukaan yhden henkilöauton palo aiheuttaa pääsääntöisesti alle 5 MW palotehon. Yleensä paloteho on luokkaa 1…4 MW ja lämpötila palon lähettyvillä nousee ylimmillään 400 asteeseen.
Linja-autoilla ja rekoilla palotehoarvot voivat olla siis jopa 25 kertaiset verrattuna henkilöautoihin. Maksimilämpötilat voivat nousta busseilla ja rekka-autoilla 700–800°C:een ja raskaammilla rekka-autoilla 1000–1200°C:een. Lastiyksiköiden paloissa syntyvien lämpötilojen havainnollistamiseksi voidaan todeta, että ihminen sietää ilman suojavarusteita 200°C lämpötilaa 2,5 m etäisyydellä noin 30 sekuntia ja 250°C lämpötilaa noin 15 sekuntia, jolloin kuitenkin syntyy jo palovammoja.

Yleisin syttymissyy konehuonepaloissa on ylivoimaisesti öljyvuoto kuumille pinnoille.

Laivapaloissa suurena uhkana on rakenteista ja pinnoista irtoavat savukaasut, jotka ovat kuolettavan myrkyllisiä.

Miehistön ja päällystön palokoulutusvaatimukset ovat kansainväliset ja ne perustuvat STCW-95 -yleissopimukseen. Tämän lisäksi kansi- ja konepäällystöltä vaaditaan päällystön palokoulutus, joka antaa valmiudet toimia palosammutuksen johdossa.

Hyväksytty miehistön palokoulutuskurssin suoritus on tänä päivänä edellytys laivassa työskentelylle. Meriturvan palokoulutusyksikkö on kouluttanut vuosien saatossa jo yli 70 000 merenkulun ammattilaista.

Meriturvan palokoulutusyksikön kursseilla opitaan savusukellusta, pelastusta ja tulipalon sammutusta.

Laivapaloja matkustajalautoilla:

13.11.2015 Finnlines varustamon m/s Finnkraftin laitehuoneessa Vuosaaren satamassa syttynyt tulipalo sammutettiin henkilökunnan toimesta. Ei henkilövahinkoja.

2.12.2008 klo 01.29 m/s Seawindin pääkonehuoneen ME1 ja ME2 välissä havaittiin liekkejä jotka aiheuttivat voimakkaan palon ja savunmuodostuksen.
Kontrollihuone täyttyi nopeasti savusta ja se piti jättää nopeasti
hätätietä pitkin. Alus oli tapahtuma-aikaan Ahvenanmerellä.
Seurauksena synti ns black- out tilanne, joka teki laivasta
ohjailukyvyttömän. Palo saatiin lopulta sammumaan, mutta
vahingot olivat suuret. Laiva hinattiin turvalliseen paikkaan
korjattavaksi. Matkustajat evakuoitiin helikopterilla.

27.3.2008 m/s Isabellan ollessa vielä Turun satamassa, tuli komentosillalle palohälytys klo 20.45. Hälytys osoittautui aiheettomaksi ja aiheutui suihkusta tulleesta vesihöyrystä kannella viisi. Hälytyksen kuittaaminen ei onnistunut ja sähkömiehen tarkastaessa hälytintä hytissä, tuli uusi hälytys pian lähdön jälkeen klo 21.10. Hälytys tuli keulapotkurihuoneesta, jossa todettiin olevan savua. Aluksen oma sammutusryhmä sekä konehenkilökunta sai sähkökaappipalon sammumaan klo 21.34. Ei henkilövahinkoja.

Aluksella harjoitellaan jatkuvasti palonsammutustoimenpiteitä aluksen eri tiloissa.

Matkustaja-autolautta m/s Amorella:lla oli Tukholman saaristossa autokannella tulipalo 19.5.2005. Autokannella olleen Volvo 740 -merkkisen henkilöauton konetila paloi. Niinsanotulla kombi- autokannella olleen Volvo 740 merkkisen henkilöauton konetilassa syttyi tulipalo. Kansi oli lastattu täyteen autoja ja moottoripyöriä. Alus oli merellä Tukholman saaristossa.

Alkusammutuksen aloitti tehokkaasti palokoulutuksen saanut turvallisuusvahtimies vartiokierroksella olleen kansivahdin kanssa. Turvallisuusvahtimies johti alkusammutusta siihen asti, kunnes aluksen varsinainen palontorjunta-henkilöstö tuli paikalle. Paloa rajoitettiin ja jäähdytettiin vesisuihkuilla ja sprinklerijärjestelmällä.  Lopullisesti savusukeltajat sammuttivat runsaasti savua kehittäneen palon vaahdolla 29 minuuttia paloilmoituksen jälkeen. Jälkivartiointi hoidettiin asianmukaisesti.

Tässä tapauksessa henkilöauton moottoritilan täydellisesti tuhonnut palo oli saanut todennäköisesti alkunsa sähkölaiteviasta.

M/S Cinderella:n yökerhossa kannella 9 syttyi yöllä 8.3.2002 noin kello 2.30 tulipalo. Henkilökunnan ripeiden alkusammutustoimenpiteiden ja laivan sammutusryhmien paikalle saamisen ansiosta palo saatiin hallintaan nopeasti, vain puoli tuntia sen syttymisestä. Tulipalo syttyi sähkölaitteesta, runsaasti väkeä olleessa laivan yökerhossa. Tulipalo tuhosi yökerhon sähkökaapeloinnit, AV-laitteistot  ja esirippuverhot. Risteily keskeytettiin ja alus palasi satamaan kesken risteilyn.

M/S Cinderella:n kannella 2, taxfree varastossa, syttyi keskiviikkona 21.3.2001 noin klo 13.50 tulipalo. Cinderella oli tuolloin Helsingin satamassa. Laivan oma palontorjuntaorganisaatio sai palon lähes kokonaan sammumaan. Tulityön tekemisestä satamassa syttynyt tulipalo  tunkeutui autokannen läpi, jolloin sulia
teräspisaroita tippui alapuolella olleeseen keskuspölyimurihuoneeseen. Pisarat putosivat huoneessa olleelle sohvalle, joka syttyi tuleen.
Laivan lähtö seuraavalle risteilylle myöhästyi tunnin ja 45 minuuttia .
Matkustaja-autolautta Cinderella lähti aikataulun mukaiselle matkalleen Muugan satamasta 19.5.1999 klo 23.00 kohti Helsinkiä. Aluksella oli 1707 matkustajaa ja 178 hengen miehistö. Lastina oli autokannella 15 puoliperävaunua, kaksi pakettiautoa ja 18 kuorma-autoa perävaunuineen.

Klo 00.20 kierroksella ollut kansivahtimies havaitsi autokannella savua. Perävaunussa ollut hiilisäkki oli syttynyt tuleen. Laivan oma henkilökunta sai sammutettua palon ja laiva saapui aikataulussa Helsinkiin.

4.6.1990 klo 20.50 m/s Mariellan pääkoneen keulimmaisen sylinterin kiertokangen kiinnitys rikkoutui ja kampikammiosta ulos suihkunnut öljy syttyi tuleen. Alus oli merellä ja seurauksena oli black out- tilanne.

Ohjailukyvytön alus hinattiin satamaan.

Yleisesti ottaen laivapalot Euroopassa ovat melko harvinaisia, joskin niiden seuraukset saattavat olla hyvinkin tuhoisia. Kansainvälisessä merenkulunjärjestössä IMO:ssa sekä Euroopan meriturvallisuusvirastossa panostetaan laivapalojen ennaltaehkäisyyn sekä sammuttamiseen. Erityisesti sähköautojen lisääntyminen tuo uusia haasteita matkustaja-alusten paloturvallisuuteen.

Euroopassa vuosina 2010-2014 laivapaloja sattui yhteensä 353 kappaletta. Vakaviksi tapauksiksi näistä luokiteltiin 10%. Itämerellä tilanne on parempi. Tuolla samaisella ajanjaksolla Itämerellä laivapaloja sattui 141 kappaletta.

Laivapalojen riski on suurin matkustaja/ro-ro aluksilla.

 

 

Lähde: Onnettomuustutkintakeskus, NOVIA: Veikko Trast, laivapalot  (2012), Trafi

Kuvat:

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *