Turun satama

Turun satama- Nykyaikainen ja kehittyvä palvelusatama

Turun satama on Suomen tärkeimpiä suuryksikkösatamia, jonka runkoliikenne muodostuu säännöllisestä linjaliikenteestä itämeren alueen ja Keski-Euroopan satamiin.

valokuvat © laivakuvat.cm

Tiheintä on liikenne Skandinavian ja Saksan suuntaan. Turun satama on matkustajamäärältään suomen toiseksi suurin matkustajasatama. Turun satama on jo vuosikymmenien ajan ollut yksi Suomen tärkeimmistä autojen maahantuontisatamista. Sataman alueella on ajoneuvojen välivarastointiin sopivaa päällystettyä ja vartioitua kenttätilaa yli 500 000 neliömetriä.  Automerkeistä Ford on keskittänyt koko autojen maahantuonnin Turun sataman kautta (2016). Fordit tuodaan Turkuun Saksasta Travemundesta tai Bremerhavenista.

Turun satamaan tuovat matkailijoita myös kansainväliset risteilyalukset, joiden kohdevalikoimaan Turku tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehdon pääkaupunkien sijaan. Kuitenkin luotsausmaksut verottavat risteilijöiden saapumista turkuun. Utön kautta Turkuun ja Naantaliin luotsausmatka on lyhimmillään 57 merimailia (106 kilometriä) ja pisimmillään Nyhamnista 90 merimailia (167 km). Jos esimerkkinä käytetään Turussa vuonna 2011 käynyttä Artania-risteilyalusta, jonka nettovetoisuutta osoittava luku on 19 744, edestakainen luotsaus Utöstä Turkuun maksaa 9 354 euroa kun taas vastaava käynti Helsingissä tai Maarianhaminassa kustantaa varustamolle vain 2 420 euroa.

Historiaa:

Turun satama on toiminut Suomen porttina länteen jo yli 860 vuoden ajan. Ensimmäiset viralliset maininnat satamasta löytyvät 1100-luvulta, mutta historiantutkimuksen mukaan Aurajoelle purjehti aluksia koko Itämeren alueelta jo rauta-aikana.

1300- luvulla Maunu Eerikinpojan maanlain mukaan Turku oli ainoa kaupunki josta sai purjehtia ulkomaille.

Keskiajalla Turun satama ja kaupunki kasvoivat yhdessä pitkin jokivartta. Laivojen purkauspaikat sijaitsivat Aurajoessa tuomiokirkon kohdalta nykyiselle Aurasillalle asti. Koska syväys jokisuulla ja joella oli matala, vain 8-10 jalkaa, (2,4-3m) purkivat iso osa suuremmista laivoista lastinsa Pikisaaren edustalla pienempiin veneisiin, joissa lasti kuljetettiin loppumatka kaupunkiin neljän miehen soutamina. Puhuttiin Pikisaaren redistä. 1740 luvulla Pikisaaren lastauspaikasta tulikin sitten varsinainen puutavarasatama.

Laivoja kulki edestakaisin kaikkiin Itämeren tärkeimpiin satamiin jo tuolloin, ja yhteydet erityisesti hansakaupunki Danzigiin olivat vilkkaat.  1800-luvun alkupuolella Turku oli kuitenkin edelleen Suomen johtava satama.

1811 Turkuun perustettiin erityinen satamakonttori ja perustettiin ensimmäinen satamamestarin virka, johon nimitettiin vaakamestari Johan Christian Trapp. Hän hoiti virkaansa 1850 luvulle asti.  1817 Turun sataman ja väylän kunnossapitoon alettiin kiinnittää erityistä huomiota ja perustettiin maistraatin alainen ruoppauslaitoksen johtokunta. Kunnossapito tarkoitti käytännössä lähinnä pelkästään ruoppausta.

Purjealusten valtakausi oli päättymässä, ja  1820-luvun lopulla alkoi säännöllinen höyrylaivaliikenne Tukholmaan ja 1830 luvulla Pietariin ja Helsinkiin. Turun palon jälkeen vuonna 1821 Suomen vesillä nähtiin ensimmäinen höyrylaiva, kun ruotsalainen siipirataskuunari Stockholm aloitti muutaman vuoden kestävän liikennöinnin Turun ja Tukholman välillä.  Suomen ensimmäinen merihöyrylaiva Furst Menschikoff rakennettiin Turussa 1836, ja aloitti myöskin rahti-ja matkustajaliikenteen Tukholmaan.  Matka-aika oli 18 tuntia yhteen suuntaan.

1865 P. C.  Rettig rakennutti edustavan matkustajapaviljongin, nimittäin Samppalinnan paviljongin  Aurajoen höyrylaivasatamaan. Vuonna 2015 Turun kaupunki myi tämän yksityishenkilöille  518 000 eurolla. Rakennuksessa toimii edelleen ravintola.

1897 Turussa perustettiin Bore yhtiö ja kaupunki siirtyi säännöllisen talviliikenteen aikaan.

Talvisodan aikaan Turun satama oli kaupungin pommitetuin kohde. Turun kaikkiaan 29 pommituspäivästä satamaa pommitettiin 13 päivänä.

Pansion öljysatama valmistui 1930-luvulla. Rautatien rakentaminen öljysatamaan aloitettiin 1930, ja se valmistui maantien kanssa 1932. Kolme öljy-yhtiötä vuokrasi alueita satama-alueelta ja alkoi rakentamaan öljysäiliöitä. Pansion kallioon louhittiin myös ilmavoimien polttoainevarasto jo ennen talvisotaa. Ensimmäinen aikakautensa iso tankkeri saapui Pansion öljysatamaan 1931.

Vuonna 1950 päätettiin perustaa ensimmäinen satamajohtajan virka, johon nimitettiin määräaikaisesti viideksi vuodeksi Carl Gentz. Tämä kuitenkin lopetti virkakautensa kesken, ja vuonna 1954 uudeksi satamajohtajaksi nimitettiin merikapteeni Kaarle Haikkola. Virka vakinaistettiin 1956. Haikkola hoitikin tehtävää eläkkeelle jääntiinsä saakka vuoteen 1965, ja seuraajaksi valittiin ekonomi Esko Ajanko (-1984). Ajankoa seurasi tehtävässä entinen satamakapteeni, merikapteeni Henrik Pettersson (-1994). Petterssonin saappaisiin astui sittemmin entinen Hangon sataman johtaja Tom Luoma.

Silja Linen matkustajaterminaali valmistui nykyiselle paikalleen vuonna 1972, joka korvasi vuonna 1956 valmistuneen matkustajapaviljongin. Tässä vaiheessa vielä Viking Linen satama sijaitsi Naantalissa, mutta vuonna 1973 Turun kaupunki rakensi Viking Linelle terminaalin, jota laajennettiin 1980 luvun alussa sekä myöhemmin vuonna 1988. Nykyiseen kuosiinsa terminaali remontoitiin 2013.

2000-luvulle tultaessa Turun satamasta oli muodostunut Suomen tärkein Skandinavian liikenteen satama ja jakelukeskus.

Pansion junalauttasataman vihkiäisiä juhlittiin vuonna 1998.

Turun Satama palvelee tehokkaasti sekä matkustaja- että tavaraliikennettä. Liikenteen pääsuunnat ovat Skandinavia ja Saksa. Säännöllistä linjaliikennettä on lisäksi myös Englantiin, Norjaan ja Tanskaan sekä tarvittaessa Ranskaan ja Espanjaan.

Tilastoa:

Liikenne:  2013 /  ( 2014:)   / 2015/    2016

  •   Kokonaisliikenne  (milj. t)   2,6  /    (2,7 )  /    2,6 /  2,5
  •   Vesialue                          1045 ha, maa-alue 225ha
  •   Tuonti      (milj. t)                       1,4  /    (1,1 )  /  1,2 /   1,1
  •   Vienti       (milj. t)                       1,2   /   ( 1,4)  /  1,4  /  1,4
  •   Matkustajaliikenne (milj. henk.)  3,5  /   (3,3)  /   3,4 /   3,3
  •   Aluskäynnit                  2200 kpl   /     (2185 kpl )  /  1850  2006 kpl
  •   Laituripituus                5km
  •   Ro-ro rampit                13 kpl
  •   Max syvyys                  10m

Turun Satama Oy ilmoitti torstaina 12.3.2015, että se aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.Tavoitteena on säästää vuositasolla 900 000 euroa. Liikevaihto oli viimeksi 21,5 miljoonaa.  (2015: 20,9 Milj. Euroa)

Muut suomen rannikon satamat pohjoisesta etelään:

Tornio, Kemi, Oulu, Raahe, Kokkola, Pietarsaari, Vaasa, Kaskinen Pori, Rauma, Uusikaupunki, Naantali, Hanko, Inkoo, Helsinki, Kilpilahti, Loviisa, Hamina-Kotka.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *