s/s Ukkopekka

s/s Ukkopekka, viimeinen hörylaiva rannikolla.

 

s/s Ukkopekka risteilyllä Turusta Naantaliin. Ruissalon Kuuvannokka.
Risteilyllä Turusta Naantaliin. Ruissalon Kuuvannokka.

 

 

  Kuvat: ©

 

 

Turussa kotipaikkaa pitävä, Suomen rannikkoalueen viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva s/s Ukkopekka on rakennettu Helsingissä vuonna 1938, nimellä s/s Turku. Valmistuessaan alus toimi silloisen merenkulkuhallituksen tarkastusaluksena, pääasiallisena tehtävänä merenkulun turvalaitteiden kunnossapito.

Toisen maailmansodan aikana alus oli merivoimien käytössä, ja sai aseistuksekseen ilmatorjuntatykin ja ilmatorjuntakonekiväärin, sekä syvyyspomminheittimet. Sodan jälkeen alus oli Neuvostoliiton johtaman valvontakomission käytössä, ja siten se säästyi pakkoluovutuksesta Neuvostoliitolle. s/s Turku jatkoi tämän jälkeen alkuperäisessä tehtävässään

Aluksen pituus on 35m, ja leveys 7,3m. Suurin syväys 3,2m. Nopeus 10 solmua. Aluksen runko on jäävahvistettu, ja keula on rakennetu sellaiseksi että se kykenee kulkemaan myös jäissä.

Aluksen konehuoneesta löytyy koko laivan sydän.  Alkuperäinen Trippel- höyrykone, joka tuottaa 294 KW:n tehon. Höyrykone on rakennettu vuonna 1938, jonka hiililämmitteinen höyrykattila muutettiin öljyköyttöiseksi vuonna 1970. Toimintaongelmien vuoksi kattila vaihdettiin nykyiseen öljykäyttöiseen höyrykattilaan 1978.

Vuonna 1986 alus siirtyi nykyiseen, Pentti Oskari Kankaan Höyrylaivaosakeyhtiön omistukseen, ja nimeksi tuli s/s Ukkopekka. Alus on liikennöinyt tällä nimellä useissa suomen rannikkokaupungeissa, sekä Suomen Tasavallan Presidentin edustusristeilyllä Kiinan korkeimman johdon valtiovierailun aikana. Nykyään alus risteilee kesäisin Turun ja Naantalin välillä.

 

   Lähde: Höyrylaivaosakeyhtiö Ukkopekka oy

  Trippel- höyrykoneen toimintaperiaate:

Höyrykoneissa hyödynnetään yleensä höyryn toista ominaisuutta, nimittäin höyry laajenee (paisuu) paineen ja lämpötilan laskiessa. Joten yleensä riittää, että tulosola sylinteriin on auki vain pienen hetken kerrallaan, jolloin höyrynpaineen ja lämpötilan laskiessa se painaa mäntää edellään, tehden koko ajan työtä. Kun höyry on tehnyt yhdessä sylinterissä työnsä loppuun on siinä vielä usein energiaa jäljellä, joten esimerkiksi laivakoneissa tämä poistohöyry johdetaan usein vielä toiseen isompihalkaisijaiseen sylinteriin. Höyrynpaine on nyt pienempi. Kun se poistuu tästä sylinteristä, se voidaan johtaa vielä kolmanteen isompaan sylinteriin tekemään työtä, jonka jälkeen se vasta poistetaan lauhduttimeen. Tällaisia koneita kutsutaan paisuntojen lukumäärän mukaan joko kaksipaisunta (kompoundi) tai kolmipaisunta (trippeli) -koneiksi. Tällaiset koneet ovat yleisimmin käytössä laivakoneissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *